Siirry pääsisältöön

Action!

Keikkapäivä!


Mites aamu käynnistyy keikkapäivänä? Ei aina kovin hyvin. Meikäläinen oli ainakin hyvin kärttyinen ja huonovointinen. Saattoipa olla jännitystä ilmassa.

Harvoin on päiviä, jolloin kello ei kulje tarpeeksi nopeasti, mutta tämä oli sellainen. Tosin itselläni oli pakkaamiset kesken ja olin todella huonosti tällä kertaa organisoinut kaiken. Onneksi sain potkua päivään vielä Glamour Ladiessien keskusteluryhmästä, jossa vertaistuen mukaisesti muutkin jakoivat jännitystään.

Kokoillan showssa ei ole pelkästään kysymys, että saadaan esiintyjiä lavalle. Kysymys on kokonaisuudesta ja tunnelmasta. Meillä päivä alkoi jo iltapäivästä Rock Bar Montussa koristeluilla, käsiohjelmien taittamisella, penkkien kantamisella, asettelulla ja puhdistamisella. Meikäläinenkin fiksuna naisena meni suoraan korkokengissä, nahkahameessa ja pitsipaidassa paikalle  ja KANTOI penkkejä. Oli varmasti omanlaisensa näky.

Meille oli annettu onneksi vapaat kädet toteuttaa omien näkemysten mukainen ilta. Pian Monttu täyttyikin ensin kaikennäköisestä härpäkkeestä. Meiltä löytyi kankaita, teippiä, saksia, tusseja, kurpitsoja, monia erilaisia hämähäkkejä jne. Mieletön määrä kaikkea, mitä esityksiin EI tarvita. Onneksi ryhmässä on voimaa ja yhteistyöllä saimme, ainakin omasta mielestämme, upean näköistä jälkeä aikaiseksi. Kaikki toivat vähän jotain ja jakoivat ideoitaan.

Koristelujen jälkeen olikin aika mennä läpivedot. Eli jokainen numero käytiin läpi ja musiikki tarkistettiin ja sovittiin aloituspaikat ja valomiehelle annettiin toivomukset. Meillähän ei ole tapana vaatia mitään, koska luotamme myös muiden taiteilijoiden näkemyksiin. (Huomatkaa, että edellä oleva lause ei saata olla todenmukaisin.) Tähän vaiheeseen mennessä olimme jo saaneet paikalle videokuvaajan ja valokuvaajan. Täytyyhän kaikki illan vaiheet saada taltioitua. Läpimenojen aikana tunnelma tuntui jo hieman rentoutuvan ja välillä tapamme mukaan touhu meni myös höpsöilyksi.



Bäkkärillä ompi tunnelmaa!


Olimme aikataulusta hieman edellä illan aikana, joten kaikille jäi läpimenojen jälkeen hyvin aikaa valmistautua ja mahdollisesti käydä/olla kuvattavana tai vain löytää itselleen jokin rako tiiviiksi käyvästä backstagesta, vaikka pöydän alta. Tunnelmaa on vaikea kuvata. Ehkä helpotukseksi voisin kertoa bäkkärillä kuuluvia lausahduksia ja te lukijat voitte kuvitella ne päällekkäisinä erilaisilla naistenäänillä puhuttuina ja samaan aikaan pyöriä ympäri, heitellä ympärillenne erilaisia nauhoja ja kankaan palasia ja ehdottomasti GLITTERIÄ ja itse vaikka vielä pitää tyttömäistä tirskuntaa. Näin ehkä pääsette lähelle samaa tunnelmaa kuin meillä bäkkärillä. Tässä fiilistelylauseet:

Madam BlaBlaa

"Voiko joku auttaa näiden rajauksien kanssa?!"
"Mä en saa sukkanauhoja kii!!! Tulisko joku lähentelee mun ahterii?!"
"Voisiks sä laittaa mun ripset?"
"VOI EI, ku tosi ihana pyrstö!"
"Onko nyt tarpeeksi luomiväriä? EI!?"
"Kuka on tehnyt nää piparit?!"
"Tosi hyvän tuoksuista hajuvettä! Saanko mäki?!"
"Mihin mun kengät meni?"
"Missä tasseliteippi menee?!"
"Oi, ku sä olet ihana näköinen!"

Toivottavasti nämä lauseet riittävät pääsemään fiilikseen. Omalla tavallaan se ihana hehkuva tunnelma oli raskasta, mutta niin tarpeellista ja nautittavaa koettavaa.

Markus Koskinen MSK Photography


Entä show itse?


Marie SoSweet
Kokonaisuudessaan keikka meni loistavasti. Pikkurina (pick up) olemisen parhaita puolia oli ehdottomasti se, että pystyin lähes kaikki esiintymiset katsomaan. Oli ihanaa huomata, kuinka rohkeasti meidän ensikertalaiset nousivat lavalle ja suoriutuivat nautinnolla omasta osastaan katsojien edessä. Meillähän oli nyt suuri määrä ensikertalaisia lavalla.

Oli kannustavaa huomata myös  konkareiden kehittyneen kesän aikana. Toisille oli tullut omanlaistansa uutta glamouria je hehkua esiintymiseen, toiset olivat kehittyneet ilmaisussa ja erityisesti ilmeissä ja tietenkin esitysten tarinat olivat selkeästi kehitetympiä. Näitä asioita huomaa tarkasti vain, kun ollaan oikealla keikalla. Näitä kehityksiä ei välttämättä treeneissä olisi tullut edes huomattua.

Jälleen tunnelmaa on vaikea kuvata, mutta kerrassaa huimaa oli. Katsojia oli varmasti ennätysmäärä jälleen, eivätkä esiintyjät olisi päässeet lavalle ilman järjestyksenvalvojien apua. Täytyy kyllä sanoa, että huippuillat saadaan aikaiseksi monesta pienestä yhteentoimivasta palasesta. Musiikit toimivat, valot toimivat ja kaikki pysyi kasassa. Kaikilla tuntui olevan mukavaa. Myöhemmin varmaan saadaan  lisää kuvia esiintyjistä ja esityksistä, mutta tämä nyt illan läpikäynniksi. Jälkikäteen varmasti tulee myös jälkipyykkiä, koska aina löytyy myös parantamisen varaa. 

Markus Koskinen MSK Photography

Täydellisiä suorituksia ei ole, mutta tämä ilta oli omalla tavallaan täydellinen.
PUS kaikille, jotka olivat illassa mukana ja teille lukijoille, jotka haluatte illastamme tietää.

Kommentit

  1. Mahtava ilta! Vauhtia ja ei ehkä niinkään vaarallisia tilanteita, vaan ihania esityksiä. Tunnelma oli käsinkosketeltava ja tupa täynnä. Näitä lisää!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pori Burlesque Daycamp

Ja niin Madame BlaBlaan viikkotunnit jäivät kesätauolle. Tasselit viikattiin kaappiin pölyttymään ja puuhkat vaihtuivat bikineihin. No, ei todellakaan! Useina vuosina Pori Burleskin väki on toivonut ohjelmaa myös kesäksi. Aikaisemmin olemme saattaneet kokoontua piknikille vaihtelemaan kuulumisia ja ajatuksia. Jakaneet ikävää rakkaan harrastuksemme pariin ja luomaan hieman juhlantuntua aurinkoisen arkemme keskelle. Joskus kauniit kengät vaativat veronsa, kuten Kity Sixtonilta leiripäivänä. Tänä kesänä Marie SoSweet ja Kitty Sixton järjestivät kesän ohjelman!  Marien ideoima BurlesqueCamp alkoi muhia ystävättärien mielessä jo keväällä. Suunnitelmat olivat huikeita eli suuria, mahtavia ja kimaltelevia. Pian olikin aika ruveta tuumasta toimeen! Joten, saanen esitellä ensimmäistä kertaa Satakunnan kimallehistoriassa Pori Burlesquen iki-ihana DayCamp! Päivän tarkoituksena oli järjestää kohtaamispaikkoja yhdistyksemme jäsenille sekä mahdollisesti pieniä aktiviteett...

Porilaista purleskia Burlesque dayn kunniaksi

Burleskin taival Porissa alkoi jo ennen kuin saatiin nykyinen yhdistys perustettua. Titta Malmila alias Madame BlaBlaa toi burleskin Poriin v. 2012 ja alkoi pitää täällä viikkotunteja Porin Kuntokeskuksen tiloissa. Meitä innokkaita oppilaita kertyi viikottain tunneille intoa puhkuen varustautuneita hemaisevin hepenin, korsetein, korkokengin ja puuhkin. Tuntien päätteeksi salin lattia olikin yleensä aika lailla sen näköinen kuin siellä olisi muutama kana kynitty. Kouluttajan toiveesta höyhenpuuhkista sittemmin luovuttiin, paitsi jos niitä ihan erikseen harjoituksissa tarvittiin. Puuhkatunnin jälkeen, kun tunninpito ei kouluttajalla sitten ihan siihen viimeisiin tahteihin loppunut, vaan piti vielä alkaa "moppitangoa", jotta salin lattia puhdistui seuraavia salinkäyttäjiä varten. 22.10.2012 valokuvaussessio SK artikkelia varten, kuva: Kari Mankonen Satakunnan Kansa halusi tehdä jutun Porissa heränneestä Burleski-harrastuksesta. Pääsimme valokuvattavaksi ja haastate...

Jäähyväiset Montulle ja rakkaat kiitokset

Ympyrä sulkeutui eilen (7.12.19) Porissa, kun vietimme viimeistä burleski-iltaamme tutussa kantapaikassamme Rock Bar Montussa. Paikka, josta on vuosien varrella tullut turvasatama meille. Paikka, joka otti meidät avosylin vastaan suurella lämmöllä ja on antanut meidän kokoontua ja luoda ilman ennakkoluuloja. Moni kakku päältä kaunis, mutta joskus se vaatimattomampi kakku olikin se kaikkein herkullisin. Kiitos Monttu ja sen väki. Kiitos yhteistyöstä, ystävällisyydestä ja jokaisesta esityksestä, jonka olette meille mahdollistaneet. Esitysten jälkeen seuraavana päivänä oloni oli hyvin kiitollinen. Se oli kiitollinen kaikesta, jota oli menneinä vuosina saanut. Kiitollinen Montun väelle, yleisölle ja esiintyjille. Kiitos teille! Lähtiessäni siivoustalkoisiin mieleeni tuli, ettemme muistaneet juhlistaa viimeistä iltaamme. Esitysten tuoma jännitys, juhlavalojen kimmellys sekä halu antaa kaikkensa oli sysännyt haikeuden syrjään. Nyt kiitollisuus loisti timanttina sydämessä. Mie...