Siirry pääsisältöön

Kitty Sixton

Viimeisin promokuva Kittystä. Kuvaajana Mr Sixton
Täällä blogissa Marie on jo vihjaillut muutoksista ja lisäavusta kirjoittamisen saralla. Nyt olisi varmaan korkea aika panna vihjailut käytännön tasolle ja esitellä itseni. Olen Kitty Sixton, burleskiin hurahtanut harrastaja, joka sipsuttaa keijukaishahmossa läpi glitterlavojen sekä töhertää Madame BlaBlaan apuna Pori Burlesquen julisteita. Vaikka olen hurahtanut burleskiin jo aikoja sitten, olen esiintyjänä hyvin alotteleva ja siksi olenkin hyvin otettu tästä Marien antamasta kunniasta saada kirjoittaa blogiin <3

En edes muista, milloin tämä kimalteleva ja rajoja rikkova laji löysi minut, mutta voisin veikata sen olevan vuotta 2010, kun suurin hurahtaminen tapahtui. Silloin burleskia ei voinut mitenkään harrastaa näin pienellä paikkakunnalla vaan ystävieni kanssa kolusimme keikoilla ja pyrimme näkemään mahdollisimman paljon esiintyjiä livenä. Porin Rakastajat- teatterilla oli burleskiesitys, opiskelijaristeilylle lähdettiin ihan vain sen takia, koska siellä oli Olivia Rouge ja keikoille saatettiin lähteä Helsinkiin asti, koska tässä vain on sitä jotain. Bettie Blackheart, Tinker Bell, Kiki Hawaiji, Lucky Hell ja lukemattomat muut, mutta siltikään ei riittänyt! Kun jostain kuuli keikasta, sinne oli päästävä. Kaipuu lavalle oli myös suunnaton. Ajatus kyti jatkuvasti "oi, voisinpa minäkin!".

MariLee Caramel ja Kitty Montussa keikan jälkeen.
Kitty Montussa ennen keikkaa.
Kuvaajana MariLee Caramel












Lavalle nousu ei ole minulle ongelma, koska olen eksynyt teatterin pariin 7-vuotiaana, soittanut alttosaksofonia ja touhunnut lavan edessä ja takanakin vaikka missä tehtävissä. Lopulta löysinkin yhtä innokkaan kaverin, jonka kanssa esiinnyimme ystävämme 30-vuotissyntymäpäivillä kesällä 2012. Esitys ei ollut kovin burleskimainen, mutta meillä ja katsojilla oli todella hauskaa! Syntymäpäivien teemana oli villi länsi ja räätälöimme esityksemme sen mukaiseksi. Nälkä vain kasvoi syödessä. Lupauduin esiintymään myös esiintyjäystäväni syntymäpäiville marraskuussa 2012. Olin tällöin raskaana ja viikkoja oli joku 20-22. Tässä ehkä suurin syy, mikä saa minut aina palaamaan takaisin aloittelijaksi. Olen tällä hetkellä taas raskaana (rv30) ja hän on kolmas lapseni. Raskaus tekee esiintymisestäni aina erilaista ja jotenkin homma pitää aloittaa uudelleen, kuin myös raskauden jälkeenkin.

Esikoiseni syntymän jälkeen keväällä 2013 löysin Pori Burlesquen sekä Madame BlaBlaan. Madame oli järjestänyt meille Kiki Hawaijin Ooh La Laa-intensiivikurssin. Rintapumppu treenikassissa saavuin hyvin ujona paikalle. Jännitys katosi nopeasti iloisen ilmapiirin sekä Kikin tapaamisen myötä. Kurssi oli hyvin antoisa ja siitä oppi paljon! Olin niin innoissani kurssista, etten muistanut edes käyttää pumppuani. Niinpä valutin "hieman" maitoa yksille Kikin lainatasseleille... Anteeksi Kiki!

Kiki Hawaijin intensiivikurssin ryhmäkuva. Pori Burlesquen sivuilta.

Vaasa Viva La Burlesque takahuone.
Kuvassa Madame BlaBlaa, MariLee Caramel
ja Marie SoSweet. Kuvaajana Ranja de Luna


Syksyllä aloitin Madame BlaBlaan viikkotunneilla käymisen. Ensimmäinen oikea esiintymiseni Pori Burlesquen kanssa oli Vaasassa Viva La Burlesque tapahtumassa 2014:sta. Rakastin koko prosessia niin hahmon luonnista esiintymiseen. Esiintymismatka Vaasaan oli myös ikimuistoinen, koska sen aikana koin saavani paljon ystäviä treeniporukasta ja lähes kaikkien kanssa olen edelleen tekemisissä. Tämän jälkeen olen esiintynyt Pori Burlesquen tapahtumissa, jotka on järjestetty Rock bar Montussa sekä ollut äitiysvapailla saatuani toisen lapseni.





Perheenäidin arki varmasti näkyy blogikirjoituksissani ja toivonkin tekstieni pysyvän maanläheisinä sekä osana arkeani. Kaiken säkenöinnin takana on kuitenkin tavallinen nainen, joka toteuttaa unelmaansa vauvavaippojen keskellä.


Kittyn keikkakuva. Kuvaaja Rasmus Forssell



 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pori Burlesque Daycamp

Ja niin Madame BlaBlaan viikkotunnit jäivät kesätauolle. Tasselit viikattiin kaappiin pölyttymään ja puuhkat vaihtuivat bikineihin. No, ei todellakaan! Useina vuosina Pori Burleskin väki on toivonut ohjelmaa myös kesäksi. Aikaisemmin olemme saattaneet kokoontua piknikille vaihtelemaan kuulumisia ja ajatuksia. Jakaneet ikävää rakkaan harrastuksemme pariin ja luomaan hieman juhlantuntua aurinkoisen arkemme keskelle. Joskus kauniit kengät vaativat veronsa, kuten Kity Sixtonilta leiripäivänä. Tänä kesänä Marie SoSweet ja Kitty Sixton järjestivät kesän ohjelman!  Marien ideoima BurlesqueCamp alkoi muhia ystävättärien mielessä jo keväällä. Suunnitelmat olivat huikeita eli suuria, mahtavia ja kimaltelevia. Pian olikin aika ruveta tuumasta toimeen! Joten, saanen esitellä ensimmäistä kertaa Satakunnan kimallehistoriassa Pori Burlesquen iki-ihana DayCamp! Päivän tarkoituksena oli järjestää kohtaamispaikkoja yhdistyksemme jäsenille sekä mahdollisesti pieniä aktiviteett...

Haaveita vai "haaveita"

                                             Kuva: Minna Läntinen Kesä alkaa olla ohi, mikä tarkoittaa paluuta arkeen. Kesä oli upea, mutta kesäloman aikana oli myös paljon aikana pohtia elämää. Eksyin katselemaan sarjoja, joita olen katsellut teinivuosina ja jouduin niiden mukana menneisyyden valtaan. Jäin miettimään, mitä nuori Marie oikein toivoi elämästä? Eli nyt avaudutaan ja paljastetaan. Ensimmäiset haaveet ovat tietenkin olleet tytöille yleisimmät eli tulevaisuuden prinsessa, vaikka selkeästi olin jo tuolloin selkeästi wannabe malli. Tosin tämä unelma murskattiin nopeasti, koska puhtaasti jo suvun geenit osoittivat, että 170 cm on aivan liian paljon, mutta niin ovat kehon kurvitkin. Tosin rakastan sukuni naisten geenejä ja kiitän heitä kurveistani. ...

Porilaista purleskia Burlesque dayn kunniaksi

Burleskin taival Porissa alkoi jo ennen kuin saatiin nykyinen yhdistys perustettua. Titta Malmila alias Madame BlaBlaa toi burleskin Poriin v. 2012 ja alkoi pitää täällä viikkotunteja Porin Kuntokeskuksen tiloissa. Meitä innokkaita oppilaita kertyi viikottain tunneille intoa puhkuen varustautuneita hemaisevin hepenin, korsetein, korkokengin ja puuhkin. Tuntien päätteeksi salin lattia olikin yleensä aika lailla sen näköinen kuin siellä olisi muutama kana kynitty. Kouluttajan toiveesta höyhenpuuhkista sittemmin luovuttiin, paitsi jos niitä ihan erikseen harjoituksissa tarvittiin. Puuhkatunnin jälkeen, kun tunninpito ei kouluttajalla sitten ihan siihen viimeisiin tahteihin loppunut, vaan piti vielä alkaa "moppitangoa", jotta salin lattia puhdistui seuraavia salinkäyttäjiä varten. 22.10.2012 valokuvaussessio SK artikkelia varten, kuva: Kari Mankonen Satakunnan Kansa halusi tehdä jutun Porissa heränneestä Burleski-harrastuksesta. Pääsimme valokuvattavaksi ja haastate...