Siirry pääsisältöön

Jännitystä ja itsekritiikkiä





Joskus sitä pieni ihminenkin hämmästyy, kun kokee suurta tunnustusta ja saa mahdollisuuden esiintyä itselle ihan uudessa tapahtumassa toisella paikkakunnalla. Meitä, MariLee Caramelia ja Kitty Sixtonia, potkaisi  todellinen onni ja pääsimme esiintymään Curvy Mermaid klubiin 16.2.2018. Tässä postauksessa raotamme hiukan esirippua siitä minkälaisissa ajatuksissa ja tunnelmissa sitä painii ennen esitystä.

MariLee Caramelin selfie takahuoneessa
ennen ekaa esitystä
Aina, kun lupautuu keikalle, innostuu ja sitten iskee tunteiden vuoristorata. Fantasiatasoiset haaveet romuttuvat nopeasti arjen realiteettien iskiessä vasten kasvoja. Mihin aika riittää ja mihin oma keho taipuikaan. On syitä ja tekosyitä? Keikalle  valmistautumiseen kuuluu paljon asioita, jotka tulee hoitaa. Koreografia tulee kerrata, asun kunto tarkistaa ja pitää myös  varmistaa, että esityksen konsepti on edelleen sama kuin aiemminkin. Burleskiasut ovat monimutkaisia, itse tehtyjä ja tuunattuja. Jokainen keikka kuluttaa niitä, joten asujen huoltokin on tärkeää.


Yksin kotona treenaaminen on yleensä puuduttavaa, mutta välttämätöntä. Aina on ihanaa saada ystävän apua ja buustia! Kokoonnuimme kaksin MariLeen kämpille kohottamaan keikkaintoa ja jakamaan esiintymisjännitystä. Terveellisen muffinssin (sisälsi banaania), kahvittelun  ja yleisen burleskijuoruamisen jälkeen oli aika aloittaa treeni. Mainittakoon, että MariLee oli jopa raivannut treenitilaa pikku ”kaksioonsa”, joka on oikeasti yksiö…

Kittyn leipomat
"terveys" muffinssit
Treenitavat on monet. MariLee kävi esityksensä läpi selostamalla koko ajan tekemistään. Tämä johtui tietysti siitä, että asusteet ja rekvisiitat on aina treenatessa vähän sinnepäin. Miten meni niinku omasta mielestä? Ihan hyvin… Hyvä se on. Tässä vaiheessa ei saa ylitreenata. Ei se ”auta”.

Sitten pääsimme Kittyyn, joka avasi pilkullisen burleskilaukkunsa ja varisti glitteriä lattialle. Aloimme käydä läpi esitystä. Mikä näyttää hyvältä ja mikä ei tässä ”tilassa”. Toisen kriittiset silmät ovat aina korvaamattomat ja arvokkaat. Naurulta ei säästytty miettiessämme. Raskaus muokkaa esitystä uudenlaiseen suuntaan. Onko sammakko vietelty ennenkin?

Marileen ja Kittyn aamupala ennen keikkareissua.
Terveellistä puuroa!
Yhteistreenit loivat uutta uskoa ja itseluottamusta omaan tekemiseen. Huomasimme, että molemmilla on kynnys lähteä esiintymään Porin ulkopuolelle, koska kokemusta on vähän. Harrastajana ei ole koskaan valmis, vaan on oikeus kehittyä. Keikoille lähtiessä haluaa aina antaa parastaan  unohtamatta yleisön viihtyvyyttä. Lavalla täytyisi omata tietty taitotaso ja pystyä laittamaan itsensä likoon täysillä. Oma esitys tulisi hallita, jotta osaat toimia myös yllättävissä tilanteissa.

Keikkapäivä koitti ja ensimmäinen yllätys oli lavan malli. Lava oli syvänteessä sekä kahdessa eri tasossa. Burleskissa on enemmänkin tapa kuin poikkeus, että esiintymistilaa ei tiedä etukäteen vaan se nähdään vasta keikkapaikalla. Eikä tähän voi vaikuttaa. Lohduttavaa oli huomata, että muutkin esiintyjät painivat samojen asioiden ja tunteiden kanssa ennen esitystä. Jännitys ja itsekritiikki ovat läsnä.

Kitty Sixton takahuoneessa ennen keikkaa.
Kuvan otti MariLee Caramel
Miten keikka sitten todella sujui  niinkun omasta mielestä? Yhteenvetona todettakoon, että jännityksellä oli tällä kertaa yllättävän iso rooli. Kokemuksen puute vierailla paikkakunnilla esiintymisestä aiheuttaa selvästi jännitystä. Kumpikaan meistä ei noussut lavalle täysin uudella esityksellä, joten esityksen hallitseminen auttoi suoriutumisessa. Uusi esiintymistila vaikutti molempien esiintymisvireeseen. Esiintymislava oli todella uniikki ja upea. Tilan ja lavan upeus lisäsi halua esiintyä ja käyttää lavaa mahdollisimman hyvin, jotta yleisö saisi hyvän kokemuksen esityksestä. Toivottavasti onnistuimme antamaan itsestämme jokaiselle jotakin - hyvää. Kokemus oli kaikin puolin inspiroiva ja olemme keskustelleet kehittymistarpeistamme ja miettineet miten kehittyä tästä eteenpäin. Burleskipolkumme on vasta alussa ja meillä on vielä paljon opittavaa tässä glitterintäyteisessä ihmemaassa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pori Burlesque Daycamp

Ja niin Madame BlaBlaan viikkotunnit jäivät kesätauolle. Tasselit viikattiin kaappiin pölyttymään ja puuhkat vaihtuivat bikineihin. No, ei todellakaan! Useina vuosina Pori Burleskin väki on toivonut ohjelmaa myös kesäksi. Aikaisemmin olemme saattaneet kokoontua piknikille vaihtelemaan kuulumisia ja ajatuksia. Jakaneet ikävää rakkaan harrastuksemme pariin ja luomaan hieman juhlantuntua aurinkoisen arkemme keskelle. Joskus kauniit kengät vaativat veronsa, kuten Kity Sixtonilta leiripäivänä. Tänä kesänä Marie SoSweet ja Kitty Sixton järjestivät kesän ohjelman!  Marien ideoima BurlesqueCamp alkoi muhia ystävättärien mielessä jo keväällä. Suunnitelmat olivat huikeita eli suuria, mahtavia ja kimaltelevia. Pian olikin aika ruveta tuumasta toimeen! Joten, saanen esitellä ensimmäistä kertaa Satakunnan kimallehistoriassa Pori Burlesquen iki-ihana DayCamp! Päivän tarkoituksena oli järjestää kohtaamispaikkoja yhdistyksemme jäsenille sekä mahdollisesti pieniä aktiviteett...

Porilaista purleskia Burlesque dayn kunniaksi

Burleskin taival Porissa alkoi jo ennen kuin saatiin nykyinen yhdistys perustettua. Titta Malmila alias Madame BlaBlaa toi burleskin Poriin v. 2012 ja alkoi pitää täällä viikkotunteja Porin Kuntokeskuksen tiloissa. Meitä innokkaita oppilaita kertyi viikottain tunneille intoa puhkuen varustautuneita hemaisevin hepenin, korsetein, korkokengin ja puuhkin. Tuntien päätteeksi salin lattia olikin yleensä aika lailla sen näköinen kuin siellä olisi muutama kana kynitty. Kouluttajan toiveesta höyhenpuuhkista sittemmin luovuttiin, paitsi jos niitä ihan erikseen harjoituksissa tarvittiin. Puuhkatunnin jälkeen, kun tunninpito ei kouluttajalla sitten ihan siihen viimeisiin tahteihin loppunut, vaan piti vielä alkaa "moppitangoa", jotta salin lattia puhdistui seuraavia salinkäyttäjiä varten. 22.10.2012 valokuvaussessio SK artikkelia varten, kuva: Kari Mankonen Satakunnan Kansa halusi tehdä jutun Porissa heränneestä Burleski-harrastuksesta. Pääsimme valokuvattavaksi ja haastate...

Jäähyväiset Montulle ja rakkaat kiitokset

Ympyrä sulkeutui eilen (7.12.19) Porissa, kun vietimme viimeistä burleski-iltaamme tutussa kantapaikassamme Rock Bar Montussa. Paikka, josta on vuosien varrella tullut turvasatama meille. Paikka, joka otti meidät avosylin vastaan suurella lämmöllä ja on antanut meidän kokoontua ja luoda ilman ennakkoluuloja. Moni kakku päältä kaunis, mutta joskus se vaatimattomampi kakku olikin se kaikkein herkullisin. Kiitos Monttu ja sen väki. Kiitos yhteistyöstä, ystävällisyydestä ja jokaisesta esityksestä, jonka olette meille mahdollistaneet. Esitysten jälkeen seuraavana päivänä oloni oli hyvin kiitollinen. Se oli kiitollinen kaikesta, jota oli menneinä vuosina saanut. Kiitollinen Montun väelle, yleisölle ja esiintyjille. Kiitos teille! Lähtiessäni siivoustalkoisiin mieleeni tuli, ettemme muistaneet juhlistaa viimeistä iltaamme. Esitysten tuoma jännitys, juhlavalojen kimmellys sekä halu antaa kaikkensa oli sysännyt haikeuden syrjään. Nyt kiitollisuus loisti timanttina sydämessä. Mie...