Teemailun iloja

Hohhoijaa! En uskonut, että joulunaika olisi meikäläisellä näin kiireistä, mutta niin se vain on. Piti oikein pitkästi kirjoittaa teemailun iloista teille ja kertoa tarkkaan ja syvällisesti mielen ja lihasten tunnelmat teematunneilta, mutta nyt on pakko lyhentää ja tiivistää, koska aika... Sitten mahdollisesti blogiakin kohtaa jonkin sortin joululoma, mutta ei mennä vielä siihen.

Ensimmäisenä meillä vietettiin harjoitukset lattarimeiningillä. Saatiin oikein kunnolla hikeä pintaan ja hampaista purtua paloja irti miettiessä, että mistä se rautakanki sinne lantiolle on tullut, kun ei se niin näppärästi pyörinytkään. Minäkin olen aina kuvitellut, että kyllä tämä ahteri pyörii, kun vähän heilauttaa - sen verran kokoa löytyy - mutta ei se ihan niin mennytkään. Lantiota voi heilutella monella eri tavalla. Ei tarvitse pelkästään keinahdella puolelta toiselle. Lantiolla voi tehdä kahdeksikkoja tai vaikka yhdistelmää pieni ympyrä ja iso ympyrä, mikä oli erittäin kaunis liike. Parhaiten mieleeni kuitenkin jäi, miten käsillä voi tehdä paljon tunnelmaan. Ei tarvitse olla monimutkaisia askeleita ja sarjoja, missä kädet ja jalat heiluvat suunnattomasti. Kauniit  ja rauhalliset käsien liikkeet voivat olla ihan riittävät monessakin kohdassa.

Seuraavana oli Twerk with Tinze, jossa olin muutaman muun burleskittaren kanssa. Aluksi olo oli kuin olisi käynyt ryöstöretkellä muiden apajilla, mutta onneksi tällaiset aatteet lopulta unohtuivat. Oli tarpeeksi ongelmia keskittyä uudestaan lantion liikkeisiin. Nyt olikin erilaiset liikkeet kysymyksessä. Twerkkaus on siis pyllytanssia, joten 90 minuuttia tuli katseltua eritavalla heiluvia ja hyllyviä pyllyjä. Tavoite tietenkin olisi, että pylly olisi saanut hieman "hölskyä", jotta liike olisi näyttävämpi. Jälleen ajattelin, että olisin vahvoilla, koska pyllyllänihän on lähes oma persoona, mutta jälleen ei mennyt niin. Twerkkauksessa liikkeet tehdään pelkästään lantiolla, joka on haastavaa, jos ei ole ennen tehnyt mitään eristävää harjoittelua. Helposti alaselkä lähti mukaan ja sen kyllä huomasi seuraavana päivänä. Itselläni meni viikonloppu kivasti selkää hoivatessa. Kuitenkin kokonaisuudessaan hullaannuin twerkkiin, mitä myöskään en olisi uskonut heti mahdolliseksi. Mielestäni se oli hauskaa ja omalla tavallaan rentouttavaakin, vaikka jo alle 30 min jälkeen olo oli kuin lämpöhalvauksen saaneella. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, vaikkei twerkkauksesta pitäisi katsojana ja muutenkin.

Puttin' on the Ritz harjoittelu sisälsi kokonaisen charlestontyylisen koreografian. Mukaan tarvittiin hattu! Tarkoitus kai oli käyttää silinterihattua, mutta sekalainen seurakunta siitä muodostui, koska harvallahan sitä silinterihattua kaapissa makaa. Ei minullakaan ollut. Itse vedin päälleni myös suorat housut, joissa aivan pienet liituraidat ja kyseisiin housuihin kuuluva korsettimallinen toppi. Kokonaisuus oli aika upea. Silinterihatun kanssa olisi kylläkin sopinut paremmin kiiltävä hapsuhame, mutta kun sitä ei nyt vaan ollut. Koreografia oli helpohko, mutta koska väliin mahtui hyvin nopeitakin kohtia, tarvittiin kaiken oppimiseen hermoja ja lisää harjoitusta. Ei mennyt tähän kuulaan koko juttu 1,5 tunnissa. Kivaa kuitenkin oli. Itse ihastuin täysin hattuun, jonka kanssa oli kiva leikitellä. On vaan mukavaa pitää kädessään jotain. Se helpottaa huomattavasti työskentelyä ja kädetkin kulkevat paremmin mukana.

Tässä lyhykäisyydessään muutama sana teemapäivistä. Paljon enemmän varmasti sain irti kaikista tunneista, mitä tekstistä saa ymmärrystä, mutta tähän väliin videoblogi olisi ollut varmasti parempi viestintäkeino. Näin kuitenkin nyt kiireisen vuodenajan alla. Jatkamme kokemusten haalimista ja asioiden opettelemista. Nyt on ainakin paljon materiaalia.

Pus pus ja hyvää talven aikaa!